11.4.2011

Valloitus senkun jatkuu! Nyt olen vihdoin löytänyt Pekingin sydämen,
en tiedä miksi aluetta kokonaisuudessaan kutsutaan, mutta Kielletyn
kaupungin takana on Beihai puisto ja Beihai ja Houhai järvet ja voi,
että kuinka siellä oli illalla kaunista! Silloin ensimmäisinä päivinä
Pekingissä tapasin tuon yhden tytön kahvilassa ja nyt tämä tyttö ja
hänen ystävänsä veivät minut lauantaina tuolle alueelle. Kävimme
syömässä Lotus Marketiksi kutsutulla alueella ihanassa ravintolassa
nimeltään Cang Su Feng Ge. Ravintola oli ehdottomasti hienoin missä
olen tähän asti käynyt ja sieltä oli upeat maisemat järvelle jonka
rannat kylpevät erilaisissa valoissa, joita on laitettu ravintoloiden
ikkunoihin ja katoille. Yllättävää oli se, että nuo jouluvalotyyppiset
valot, olivat oikeasti kauniita, eikä tullut ollenkaan sellainen olo,
että niitä toivoisi olevan vähemmän. Ihmisiä tuolla alueella oli
paljon, oli turisteja, paikallisia ja kaiken ikäisiä ja näköisiä.
Suurin osa ihmisistä oli vain nauttimassa illasta ja hyvästä ruoasta
ja juomasta, mutta olipa siellä muutamia miehiä kalastamassakin!
Mutta takaisin tuohon ravintolaan. Ystäväni hoiti tilauksen ja
pöytäämme tuli 6 erilaista kasvisruoka-annosta. Osa ruuista näytti
lihalta ja kaikki matkivat kiinalaista tyypillistä keittiötä (minkä
alueen, niin en tiedä). Ruoka oli herkullista! Kerta kaikkiaan ihanaa!

Oli mielettömän hienoa päästä vihdoin kokemaan millaista ruokailu
oikeasti täällä on, kun kaikki jakavat ruoan ja syödään pitkään ja
keskustellaan ja nautitaan ruoasta. Yksin kun käyn syömässä, niin se
on vain sellaista mahan täyttämistä ja kiroilua siitä kun ruokaa jää
aina niin paljon yli, kun annokset on aina tarkoitettu neljälle. Oli
myös todella mielenkiintoista keskustella kahden älykkään nuoren
kiinalaisen kanssa, siitä mitä he ajattelevat Kiinasta, maailmasta ja
elämästä yleensä. Ruoan jälkeen he veivät minut vielä baariin
kuuntelemaan flamencoa. Uskaltauduin jopa hyvän tunnelman siivittämänä
ottaa sangrian jäillä. Ei ehkä paras juomani sangria, mutta sangria
kumminkin ja seura ja musiikki oli hyvää, mikä oli kuitenkin
tärkeintä!
Olen myös menneellä viikolla käynyt äänestämässä Suomen
suurlähetystössä, Kerry Centerissä Ritan lähetystö alueella.
Suurlähetystö oli muistaakseni 26:ssa kerroksessa, tuota rakennusta ja
näkymät Pekingin ylle olivat mielettömät! Vaikka tänä vuonna
ehdokkaan löytäminen oli vaikeampaa kuin koskaan, niin täytyy sanoa,
että äänestys tapahtuma itsessään oli varmasti ikimuistoisin! Kävin
myös samalla reissulla China World Trade Centerissä, kun lähetystössä
vinkattiin, että siellä huipulla (kerroksessa 60 jotain), on baari ja
ravintola josta näkyy muun muassa Kielletty kaupunki. Aluksi minä
hieman mietin, että viitsinkö rahojani tuonne haaskata, mutta sitten
ajattelin, että kerrankos sitä ja reippaasti marssi sisään torniin ja
hissillä huipulle. Kyllä otti mahanpohjasta ja vähän polvia tutisutti
kun katsoi ulos, puhumattakaan millainen maalaisjuntti olo siellä oli,
mutta en antanut noiden seikkojen häiritä. Harmikseni ilma oli
kuitenkin ehtinyt muuttua niin sumeaksi, ettei maisemat olleet
ollenkaan lähetystössä näkemäni veroiset, joten päätin kierrettyäni
ravintolan ja baarin läpi, että lähden seuraavalla hissillä alas.
Hieman sain pahoja katseita henkilökunnalta, mutta minä vain hymyilin
urheasti ja ajattelin, että se on kyllä jo liioittelua, että juo
tuollaisessa paikassa drinkin, eivätkä maisemat edes ole kohdallaan!
Sen verran kävin kuitenkin lopulta rahaa tuhlaamassa, että ostin
itselleni englanninkielisen romaanin One page myymälästä ja WTC:n
ruokamarketista kävin ostamassa valkohomejuustoa, mysliä, hedelmäteetä
ja hunajaa. Hirveän kallistahan kaikki oli, mutta olen edelleen sitä
mieltä, että kuitenkin joka pennin arvoista! Juuston seuraksi kävin
sitten lähikaupasta hakemassa Great Wall punaviiniä ja nautin elämästä
uuden kirjani kanssa!
Olen myös tutustunut Dongchengin alueeseen, joka oli myös äärimmäisen
kivaa ja eläväistä aluetta. Siellä on paljon baareja, ravintoloita,
kauppoja ja viehättäviä hutongeja (pieniä kujia) joihin eksyä.
Ollessani tuolla oli tarkoitukseni mennä erääseen kasvisravintolaan
syömään josta olin lukenut. Ravintola oli kuitenkin jossain niin
hyvässä piilossa, etten sitä tuolla kerralla löytänyt. Nälän kurniessa
huomasin sitten Grandma's Kitchen nimisen ravintolan, josta olin myös
aiemmin lukenut. Ravintola oli äärimmäisen viihtyisä ja sain pöydän
takapihalta. Ruokakin oli oikein maukasta, mutta kaikkein parasta
tuossa paikassa kuitenkin oli siellä asusteleva pikku koira. Koira oli
kaikkien asiakkaiden silmäterä ja siitä näkyi kuinka se nautti
asemastaan. Yhtäkkiä koira kuitenkin alkoi haukkumaan ihan villinä ja
koko ravintolaväki alkoi etsiä syytä tähän outoon käytökseen. No pian
huomasimme, että ravintolan katolla oli iso kissa. Hetken haukuttuaan
koira huomasi, että nyt on aika ottaa kovemmat keinot käyttöön
tunkeilijan häätämiseksi ja kiipesi selvästi tuttua reittiä katolle.
Niin kissa ja koira juoksivat pitkin talojen kattoja jonnekin
hävyksiin ja koira palasi myöhemmin sankarina takaisin.
Vielä lopuksi. Kaikki alueiden nimissä olevat virheet ja ylipäätään
asioissa olevat virheet myönnän heti ilman epäilyksen häivää, enkä ota
mitään vastuuta minkään asioiden oikeellisuudesta tässä blogissa. Jaan
vain täysin rehellisesti teidän kanssa sen mitä luulen täällä nähneeni
ja kokeneeni ja kerron asiat niin kuin minä uskon niiden olevan.