tiistai 19. huhtikuuta 2011

19.4.2011

Viime viikko oli hyvän ruuan ja ihmeellisten kohtaamisten viikko!
Löysin tästä lähistöltä kaksi uutta hyvää ravintolaa, yhden
Korealaisen ja yhden pasta ravintolan. Erityisen sympaattinen oli tuo
Pasta Factory niminen pikku ravintola. Siellä on varmaan viisi pöytää,
mutta en usko, että millään niihin mahtuisi kaikkiin neljä henkilöä,
niin kuin on suunniteltu. Pasta siellä ei ole mitenkään erityistä,
mutta ihan o.k. ja heidän kidneypapu salaattinsa ja punataateli-hunaja
tee on ihanaa! Ja ruoka on käytännössä ilmaista ja henkilökunta
todella ystävällistä!
Perjantaina kävin taas tutustumassa uuteen alueeseen (Pekingin
tunnetuin hutong, joku muu olisi löytänyt sen kuukausi sitten, mutta
minä etenen hitaasti.) tuo katu on nimeltään Nanluogu Xiang. Siellä
kävin syömässä yhdessä kiinalaistyyppisessä ravintolassa, joka oli
selvästi ottanut listaansa myös länsimaalaisia vaikutteita. Siellä
söin nuudeleita kasvisten kera ja äärimmäisen hyviä suolattuja
munakoison paloja sweetchili dipin kera. Itse asiassa en ole ollenkaan
varma olivatko nuo herkulliset suolatut kasvikset munakoisoja, mutta
niin he listassaan väittivät ja kun en keksinyt mitä muutakaan ne
voisivat olla, niin hyväksytään tämä! Tuolla ravintolassa sain
pöytäseurakseni sattumalta erään amerikkalaisnaisen kuka oli mitä
mielenkiintoisinta pöytäseuraa. Oli ihana pitkästä aikaa innostua
oikein todella puhumaan politiikkaa ja ihmetellä Kiinan
kummallisuuksia jonkun kanssa!
Sunnuntaina olin yhden hostellin järjestämällä retkellä Kiinan
muurilla ja Ming haudoilla. Kiinan muurilla kävimme Mutianyun osassa
muuria.


Matkustimme tuonne alueelle pikkubussilla ja jo maisemat
matkalla olivat todella mielenkiintoisia. Itse muurille menimme
tuolihissillä ja muurilla oli aikaa kävellä kaksi tuntia. Maisemat
muurilla olivat uskomattomat! Suurin osa muuria oli helppokulkuista,
mutta aina välillä oli melkein pystysuoria portaita, joita ylös meni
kyllä, mutta alastulo oli jo aika pelottavaa! Alas muurilta meidän
piti tulla kelkkarataa pitkin, mutta juuri kun oli meidän aika lähteä,
alkoi siellä sataa jäärakeita! Kyllä vain, jäärakeita! Oli se aika
ihmeellistä, kun ottaa huomioon, että viime viikon lämpimimmät päivät
ovat olleet 30 asteen tienoilla. No, tuon kuuron takia kelkkarata
kuitenkin suljettiin ja alastulokin tapahtui tuolihisseillä. Hieman
jäi harmittamaan, kun kelkkarata näytti aika mahtavalta, mutta ehkä
sitten joskus ensi kerralla ja nyt olen ainakin päässyt tosi miesten
joukkoon! (Maon mukaan ketkä eivät ole käyneet Kiinan muurilla, eivät
ole tosi miehiä.)
Kiinan muurin jälkeen söimme perinteisen Kiinalaisen lounaan. Ruokaa
oli jos jonkunlaista sorttia ja se oli todella hyvää! Mutta jälleen
kerran parasta oli uskomattoman upea pöytäseura. Pöydässäni istui
ihmisiä Intiasta, Brasiliasta, USA:sta ja Sveitsistä ja he kaikki
olivat asuneet useammassa kuin yhdessä maassa ja matkustaneet aivan
uskomattoman paljon. Istuessani siellä ravintolassa tunsin kyllä taas
oman tietämättömyyteni maailmasta ja muistin mikä matkustamisessa on
parasta! Ruokailun jälkeen matkamme jatkui Ming haudoille. Hauta jossa
kävimme, taisi olla 13. Ming keisarin hauta. Itse hauta ei ollut kovin
kummoinen, se oli lähinnä valtava kammio ja jokseenkin hyvin modernin
oloinen ja vähän koristeltu, mutta puisto missä hauta oli, oli todella
kaunis ja viehättävä. Siellä oli myös pieni museo, joka oli melko
hyvä. Reissusta mielenkiintoisen teki myös meidän todella hyvä opas,
kuka kertoi kammottavia kauhutarinoita mitä on tapahtunut niille
ihmisille, ketkä ovat yrittäneet käyttää alkuperäistä hauta-arkkua.
Eilinen minulta meni ihmetellessä Suomen vaalien tulosta, yritin lukea
jos jonkinlaisia uutisia ymmärtääkseni, mitä tuo tulos nyt sitten
tarkoittaa. Oli myös aika yllättävää huomata, että China Daily
kirjoitti myös Suomen vaaleista. Eilisessä numerossa oli pieni juttu
siitä kuinka True Finns puolue saattaa voittaa vaalit ja kuinka se
saattaa vaikuttaa Suomen EU politiikkaan.
Kaiken kaikkiaan elämä täällä on asettunut uomiinsa aika mukavasti ja
nautin olostani suunnattomasti. Aina välillä kuitenkin on niitä
päiviä, kun vessa on tukossa, netti jumittaa ja lämminvesivaraaja on
pois päältä kun menet suihkuun, tai kuten tämä tiistai. Aamulla
heräsin väsyneenä, kun en ollut yöllä saanut oikein nukuttua, ulkona
haisee savu ja on harmaata ja saasteista. Töiden jälkeen lähdin
ostamaan junalippuja vapuksi Qingdaoon, mutta eihän niitä toki ollut
enää jäljellä. Olin todella harmissani tästä, koska olin mielessäni
suunnitellut junamatkaa jo paljon ja olisi ollut kiva päästä käymään
jossain muualla kuin Pekingissä. No ei auttanut itku markkinoilla ja
lähdin sitten syömään. Kysyin tarjoilijalta sisältääkö eräs
nuudeliannos lihaa (listassa luki, että annoksessa on nuudelia ja
papuja, mutta nyt osaan jo olla epäluuloinen tuollaisen tavatessani)
ja olihan siinä, joten tilasin dumblingseja ja vihreänsalaatin. Ensin
pöytääni tuli dumblingsit, jotka olivat aivan kamalia! Ne eivät oikein
maistuneet millekään ja se pieni maku mikä niissä oli, oli vain paha!
No tässä kohtaa totesin jo lopen kyllästyneenä tähän päivään, että
olkoon siis ruokani vihreäsalaatti, joka onneksi oli ihan maukas.
Mutta eipä aikaakaan kun pöytääni tuodaan myös tuo nuudeliannos. Siinä
sitten alan selittämään, etten minä ole sitä tilannut ja he ovat sitä
mieltä että olen (minä englanniksi ja he kiinaksi) ja lopulta vain
suostuin maksamaan koko roskan. Tässä kohtaa olin jo valmis tilaamaan
lentoliput Suomeen, jotenkin vain kaikki otti päähän ja pahasti! Mutta
sain kuitenkin kerättyä itseni ja lopulta en nuudeleita edes maksanut.
Kävin sitten lähikaupassa ostamassa lohtu jäätelön ja sipsejä, nyt
vielä hyvät yöunet, niin huomenna voi taas nauttia kesäisestä
Pekingistä!

1 kommentti: